Fribaa urakalla ja uusia ratoja!

Huh mikä viikonloppu! Perjantai iltana olin heittämässä normileiskaa Kivikossa murun kanssa. Kierros meni ihan ok noin tuloksellisesti, mutta ihan himpun verran jäi harmittamaan kun törttöilin kolme väylää tuplabogiksi, jos ne olisivat olleet jotain parempaa niin uusi enkka olisi hanskassa. Samaten yksi luottokiekkoni lensi taas ykkösen jorpakkoon ja siellä se on edelleenkin, mutta mukavaa oli ja niitä onnistumisiakin kun taas tuli. Tulos oli plus 13, yhden päässä Kivikon enkasta.

Lauantaina lähdettiin kavereiden kanssa ajelemaan ensin Karkkilaan, missä odotteli sitten muutama muu kaveri valmiina kierrokselle. En ollut ennen käynyt täällä ja Karkkilan rata olikin minusta ihan superkiva, sinne on päästävä pian uudestaan. Maasto oli tosi mukavan leppoisa ja väylät vaihtelivat helpohkosta haastavaan. Maisemat olivat todella kauniita kuten kuvistani voi vähän päätellä. Heittelin ihan oman tasoni mukaisesti, uusilla radoilla ensimmäistä kertaa heittäessä tuloksessa ei ole kehumista, mutta meni siellä Karkkilassakin osa väylistä par-heitoinkin läpi. Mukavassa ja leppoisassa seurassa 20 väylää meni nopeasti! Tänne pian takaisin, todella viihtyisä paikka!

Ah ja voi!

Siellä puiden takana se kori jossain on :)

Karkkilasta me kurvattiin Tiinan ja Mikon kanssa evästämään, jotta jaksaisimme heittää kierroksen Nummelanharjulla. Tämäkin oli siis uusi rata minulle. Rata oli todella kiva, se muistutti minusta Loviisan rataa, nousuineen, laskuineen ja muutenkin maisemaltaan. Myös täällä riitti haasteita, mutta fiilis pysyi koko ajan hyvänä vaikka kiekko rollaili välillä hurjankin näköisesti minne sattuu. Väyliä oli normi 18 ja täälläkin heittely meni ihan leppoisasti ja nopeasti. Tulos oli normitasoa, siitä on sitten seuraavalla kerralla hyvä lähteä parantamaan kun rata on sitten jo tuttu. Olin hurjan iloinen ystäväni puolesta kun hän heitti todella hienosti ja paransi omaa vuoden takaista rataennätystään monen monituisella heitolla. Hyvä Tiina! Mutta, tännekin tulen mielelläni uudelleen heti kun siihen tulee mahdollisuus. Tällä radalla muuten saa samalla hyvän jumpan mäkiä kiivetessä..

Väylä 10, kori on tuolla kauuuuukana jossain

Väylä 11, ja kengät piti tyhjentää hiekasta tämänkin väylän jälkeen :)

Joku turisti :)

Ja jotta koipeni ei vain luulisi, että frisbeen heitto riitti jo, niin sunnuntaina heräsin taas kukonlaulun aikaan ja suuntana tällä kertaa Tali!  Ennen kierrosta tein parit onnistuneet kiekkokaupat heittokavereiden kanssa ja sain luottokiekkoni wsd:n Purren taas takaisin bägiin, yksi Chostikin sinne eksyi, mikä osoittautui myös hyväksi hankinnaksi. Minua oli varoiteltu, että Tali on erittäin haastava rata, mutta minulle jäi siitä tosi mukava kuva. Siellä oli erilaisia, eri maastoisia väyliä ja jotkut olivatkin todella haastavia. Mutta siellä se minunkin aloittelijan kiekko kaarteli ihan mainiot kaarrokset ja par-tuloksiinkin päästiin muutaman kerran. Oli siellä sitten niitä ei niin kivoja ratoja, esimerkiksi väylä 18, huh sentään. Ja nämä saarekkeet, aijai, minulle ne on pieni kirosana ja peikko, mutta ehkä nekin väylät sujuvat sitten kun pelitaitoa on taskussa hitusen enemmän. Mutta ei ne outtiheitotkaan pelottaneet niin kovasti, ettei Taliin lähtisi uudelleen, ilman muuta. Mukava rata kaiken kaikkiaan. Talista menin heittämään vielä kierroksen Kivikkoon ja kyllä täytyy sanoa, että edelliset heittelyt taisivat jo painaa jaloissa, ainakin 10 väylän ylämäki tuntui välillä raskaalta nousta. Kivikossa normitulosta taas, luulin, että meni huonommin, mutta eipä se mennyt. Täällä sitten minun juuri hankkimani Latituden Diamond jäi epähuomiossa maahan yhdellä väylällä ja kun menin hakemaan sitä takaisin, joku oli jo noukkinut sen matkaansa, toivottavasti kiekkoni löysi löytölootaan eikä jonkun bägiin. Talistakin muutama kuva.

Diamond loistaa

Tällä väylällä kiekko kaarteli nätisti tiiltä portista läpi
 

Keli suosi kaiken kaikkiaan koko viikonloppuna, ihanan kesäiset ilmat sattuivat kohdalle vaikka syyskuun puoltaväliä mennään jo. Ehkä tämä oli nyt tämän vuoden isommista heittosessioista viimeinen, tai no, eihän sitä ikinä tiedä minne tässä päätyy ja milloin, pidetään avoin ja reipas mieli niin kaikki on mahdollista. Kiitos Tiinalle ja Mikolle, että otitte minut mukaan matkaan reissulle ja kaikille kanssaheittäjille lauantaina ja sunnuntaina, oli kyllä tosi kiva heitellä ihan teidän kaikkien kanssa! Huomenna viikkokisoihin, voi olla että ne on viimeiset minulle tänä vuonna niin yritetään puristaa joku tosi hyvä tulos!:)

Hirsi!

Meillä oli eilen naisten harkoissa Kivikossa vähän special treatmentia kun niitä tuli vetämään yksi lajin huippunimistä, eli Team Dynamic Discs Europen ja Team Powergripin Janne Hirsimäki! Janne ohjasi kaikkia yksitellen ja siinä tsekattiin lähinnä drive-kuviot kuntoon, Janne otti videota heitoista ja pystyi siten selkeästi kertomaan missä osa-alueilla olisi parannettavaa itse kullakin. Itse sain todella paljon irti noinkin lyhyestä briiffauksesta ja selkeästä ohjauksesta. Omalla kohdalla huomiota pitää kiinnittää jatkossa painonsiirtoon, (terkkuja Arille), voin kuulemma kurotella ihan reippaasti enemmän sinne taakse hakemaan heittoon voimaa ja siten pituutta lisää ja kiertää yläkroppaa enemmän myös. Ja sitten yleisesti kropan käytöstä, (hyvistä vatsa- ja pakaralihaksista olis apua), liikkeen etenemisestä ja ihan itse otteestakin kiekosta oli puhetta. Kyllähän näitä samoja asioita on itsekin pohdiskellut ja ihmetellyt, mutta aina sitä jotenkin luisuu tekemään asioita samalla tavalla kuin on tottunut. Tämä oli hyvä herätys taas muistuttamaan, että yrittäisi kiinnittää huomiota näihin oman heiton puutteisiin ja korjata niitä aktiivisesti. Täytyy nyt reippaana harjoitella ja muuttaakin niitä omia tapoja tehdä asioita. Nyt kun on ehkä vähitellen oppinut kiekkojen merkityksen ja löytänyt ne omat itselle sopivat, voikin keskittyä tuohon tekniikkapuoleen huoletta.. Mutta tästä se lähtee, uusin vinkein ja ajatuksin taas eteenpäin. Harkoista jäi hyvä fiilis, Janne oli tosi hyvä ope, rauhallinen, kärsivällinen ja kaiken lisäksi tosi mukava. Kaikki saivat hyviä vinkkejä ja pohdittavaa varmasti! Sitten vaan radalle ja kentille harjoittelemaan ja testailemaan uusia juttuja!

Mukavaa oli, kuvan otti Tiina Riekkola

Oppilaat tarkkaavaisina!