Frisbeegolfharrastajan ajatuksia: Tammisaaren reissu!

Lomalla kun ollaan niin tulee kivoja mahdollisuuksia eteen! Yksi tällainen oli reissu Tammisaareen Västerbyn radalle parin fribakaverin kanssa, jotka myös olivat vapaita raskaasta arkisesta aherruksesta sorvin ääreltä. Ari ja Kurre kurvailivat hakemaan minua puoli 9 maissa aamulla ja bemmissä pistettiin nasta lautaan joten olimme tuossa tuokiossa radalla. Alun perin tarkoituksena oli mennä Lahteen Mukkulan radalle, mutta katsoimme sääennustetta ja koska Lahteen luvattiin sadetta, suuntasimme Tammisaareen missä varmaan aina paistaa aurinko! :) Aloitimme helteisen ja jopa nihkeän kelin saattelemina kierroksen ensin B-layoutilla. Samalla radalla on siis A ja B radat. Uusi rata on aina uusi rata ja menee siinä alkuun hieman hapuillessa, että minne sitä oikein pitäisi heittää. Kiekkovalinnat ei aina sitten mene ihan nappiin. Mutta heitto kulki varmaan ihan oman tason mukaisesti, välillä tuli par-heittoja ja välillä sitten ei :) Pojat pelasivat keskenään omaa 'kisaa', minä heittelin ja nautin luonnosta, ympäristöstä ja keskinäisestä jutustelusta. Keli oli todella kuuma ja noin kahden ja puolen tunnin urheilemisen jälkeen ja nelisen kilometriä kävelleinä vaihtelevassa maastossa menimme Tammisaaren keskustaan syömään. Hyvin upposi talon hampurilainen ravintola Santa Fe'ssä ja se oli ihan passeli lounas siihen väliin. Aloittelimme sen jälkeen kahden maissa uuden kierroksen radan toisella layoutilla joka oli haastavampi, mutta minusta mukavampi. Väyliä oli muuallakin kuin metsässä, sieltä löytyi mukavia peltoväyliä joissa sai heittää aika vapaasti välittämättä puista. Toinenkin kierros meni ihan suht nopsaan, tai siltä se tuntui, mutta kyllä täytyy sanoa, että melkein 25 asteen helle oli aikamoinen haaste myös haastavan radan ohessa, vettä ja ehkä muutama muu juoma meni siinä kelissä pelkkään janoon helposti. Olo oli jopa niin rasittunut jo viimeisellä väylällä, että sanoin pojille parin epäonnistuneen avauksen jälkeen, että jatkavat loppuun. Minä painelin autolle odottamaan kotimatkaan lähtöä. Tuo viimeinen väylä oli aika haastava, outtialue oli laaja iso ympyrä ja minulla oli aikamoisia vaikeuksia saada kiekkoa sen yli. Mutta eipä siinä mitään, pojat reippailivat radan loppuun. Nyt täytyy sanoa, että tuonne radalle ei tee ihan heti mieli uudestaan, sen verran vissiin tuntui jaloissa. Kelillä oli toki osuutensa asiaan, mutta kyllä se on pieni urakka patikoida kymmenisen kilometriä bägit selässä todella vaihtelevassa maastossa. Päiväreissu oli kuitenkin todella mukava ja näitä ehdottomasti lisää! Kiitos pojille seurasta ja toivottavasti huomenna ei naamat punoita ihan kamalasti auringon jäljiltä, naamaa kyllä kuumottelee pikkasen. Ainiin, hävitin pari kiekkoa tuolla reissulla, ja vieläpä suosikkikiekkoni.. mutta eipä siinä mitään, kaupasta niitä saa lisää ja ehdinpä jo yhden tilatakin ja saan sen huomiseksi kierrokselle Kivikkoon A.L:n kanssa.Muutama kuva kivalta reissulta! Kiitos pojille reissuseurasta!